Kuntatyöntekijöille hyviä ja huonoja uutisia

Kuntatyöntekijöiden tekemää työtä arvostetaan ja pidetään merkityksellisenä

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT:n) 2022 teettämässä työn murroksen seurantakyselyssä vastaajat arvioivat julkisen työn arvoa koskevia väittämiä. Suurin osa heistä oli kuntaorganisaatioiden työntekijöitä ja esihenkilöitä. Kyselyn ajankohtana sote-palvelut kuuluivat vielä kunta-alaan. Vastaajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että laadukkaat, kehittyvät ja kustannustehokkaasti toimivat kunnan peruspalvelut ovat suomalaisille erittäin tärkeitä.

Kyselyyn saadut avoimet vastaukset kuvaavat mielestäni hyvin kuntatyön arvostusta ja  merkityksellisyyttä helposti saavutettavien lähipalvelujen tuottajana. 

"Ainakin toistaiseksi kunnallisessa työssä toteutuu eettisesti tärkeitä arvoja: palveluun pääseminen ei ole kiinni ihmisen varallisuudesta. Palvelun sisältö ei ole kiinni siitä, mistä saa eniten rahaa. Voidaan tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä, jonka rahallinen merkitys realisoituu vasta vuosikymmenen päästä."

"Kuntatyö heijastaa myös yhteiskunnan arvoja, miten paljon mm. kulttuuria, hyvinvointia ja koulutusta arvostetaan, ja halutaanko ihmisten terveydellä ja perusoikeuksilla tehdä voittoa."

 "Suomessa on äärettömän hyvä julkinen sektori, joka myös kykenee reagoimaan kriiseihin."  

Kuntatyö ja julkisten palvelujen tuottaminen ovat korkealla asukkaiden veto- ja pitovoiman näkökulmasta

Kuntatyön tarve on moninainen ja kasvaa jatkuvasti väestön muutosten, sosiaalisten haasteiden ja taloudellisten paineiden myötä. Kuntatyöntekijöiden panos on tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin ja palvelujen toimivuuden kannalta. Ilman kunnallisia työntekijöitä ei olisi mahdollista tarjota perusturvallisuutta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Tulevaisuudessa kuntatyön rooli tulee todennäköisesti korostumaan entisestään, ja siksi on tärkeää huolehtia kuntatyöntekijöiden hyvinvoinnista ja tarpeista, jotta he selviytyvät päivittäisistä työtehtävistään ilman liiallista kuormittumista. Kunta-alan työoloista on mielestäni ehdottomasti pidettävä parempaa huolta - työn kuormittavuus, vastuullisuus, henkilöstön riittävyys ja työstä maksettava palkka on saatava vastaamaan toisiaan. 

Kuntatyöntekijöille odotettavissa lomautuksia ja irtisanomisia

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvit kirjoitti eilen viestipalvelu X:ssä: "Aika surkeita työllisyyslukuja helmikuulta. Tammikuussa näytti hetkellisesti paremmalta, mutta se taitaa mennä sattuman piikkiin. Helmikuussa työllisiä oli 64 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja työttömyysaste 9,1 %. Viimeksi on oltu yhtä korkealla 9 vuotta sitten."

Miten kävi hallituksen lupauksen työttömyyden kääntymisestä laskuun?
Kunnat ennakoivat poikkeuksellisen suuria lomautuksia tänä vuonna. Arvioiden mukaan yli neljä prosenttia kunta-ja hyvinvointialan henkilöstöstä, eli noin 18 500 ihmistä, tullaan lomauttamaan. Viime vuonna irtisanottiin noin 1000 työntekijää taloudellisista syistä, ja tänä vuonna irtisanomisten ennakoidaan koskevan jopa 700 henkilöä.

Olemmeko paluumatkalla 1990-luvun lama-aikaan?
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuosittaisessa kyselyssä, jossa selvitettiin kuntien ja hyvinvointialueiden säästötoimia, käy ilmi, että nämä luvut ovat poikkeuksellisen korkeita. KT:n pääekonomisti Juho Ruskoahon mukaan että lomautusmääriä ei ole nähty sitten korona-ajan, ja irtisanomisissa ollaan jo 1990-luvun lama-ajan tasolla.

Keihin kuntien ja hyvinvointialueiden talouden tasapainottamista tavoittelevat toimenpiteet kohdistuvat?
Ammattiryhmistä lomautukset ja irtisanomiset kohdistuvat erityisesti hallintoon, johtoon ja tukitoimintoihin, mutta myös opettajiin ja hoitohenkilökuntaan.

Entä, millaisia säästöjä kunnissa ja hyvinvointialueilla tavoitellaan tänä vuonna?
Koko vuodelle on asetettu kunta- ja hyvinvointialueiden säästötavoitteeksi noin 415 miljoonaa euroa, mikä on 1,7 prosenttia niiden henkilöstökuluista. Viime vuonna vastaavat säästöt olivat 345 miljoonaa, eli kasvua on tullut 20 prosenttia.

Miten säästöjä saadaan syntymään?
Säästöjä haetaan monin eri tavoin. Kunnat ja hyvinvointialueet muun muassa tehostavat toimintojaan, käyttävät lomarahoja vapaaksi, antavat palkattomia vapaita ja jättävät virkoja täyttämättä. Suurin osa kunnista ja hyvinvointialueista on myös vähentänyt sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden käyttöä.

Miten käy palveluiden?
Valitettavasti palveluiden supistaminen on tullut monille alueille ajankohtaiseksi. Yli 80 prosenttia hyvinvointialueista on joutunut vähentämään palvelujaan, ja lähes 30 prosenttia kunnista on myös tehnyt samoin. Jos henkilöstöä irtisanotaan ja lomautetaan, niin seurauksena on väistämättä palvelujen heikompi saatavuus ja laatu.

Pitääkö olla huolissaan?
Palveluiden järjestämistä vaikeuttavat myös muut tekijät. Kyselyssä selvisi, että kuntien ja hyvinvointialueiden suurin haaste on edelleen riittämättmäksi käynyt rahoitus. Kunnilla on tosin hyvinvointialueita enemmän vaihtoehtoja rahoituksen saamiseksi, mutta silti verotulojen kehityksestä ja valtionosuuksien uudistuksista on syytä olla huolissaan?

Auttaako niskaan hengittäminen?
Ministeriöiden tiukka ohjaus on myös noussut suureksi haasteeksi. Kaksi kolmesta hyvinvointialueesta kokee ministeriöiden taholta tulleiden sääntöjen ja määräysten vaikeuttavan palvelujen järjestämistä, jopa enemmän kuin henkilöstövaje. Kunnissa puolestaan tiukat hyvinvointialan henkilöstömitoitukset ja opetusalan kelpoisuusehdot ovat muodostuneet  keskeiseksi haasteiksi. 

Olisiko syytä tehdä jotakin?
Ainakin äänestää hyvinvointipalvelujen puolesta aluevaaleissa ja varhaiskasvatuksen ja opetuksen puolesta kuntavaaleissa. Jokainen ääni on todella arvokas, annathan oman äänesi kuulua!

Lähde: KT-lehti https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2025/kunnat-ja-hyvinvointialueet-ennakoivat-talle-vuodelle-poikkeuksellisia. Saatavilla 26.3.2025.