Suomen kielitaito - avain työpaikalle
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti 90-luvulta lähtien. Vuonna 1990 kaikkien ulkomailla syntyneiden osuus Suomen väestöstä oli vain 0,5 prosenttia, kun vuoteen 2025 mennessä luku oli noussut 11 prosenttiin.
Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin edelleen Suomessa vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna. Yksi selitys pienelle ulkomaalaisten työntekijöiden määrälle löytyy etniseen taustaan perustuvasta syrjinnästä rekrytoinneissa, mikä on edelleen Suomessa yleistä. Maahan muuttaneiden työmarkkinatilanne olisi tärkeää saada paremmaksi, jotta Suomen talous saataisiin nopeampaan kasvuun. Siksi tarvitaan enemmän toimia etnisyyteen perustuvan rakenteellisen työttömyyden torjumiseksi ja työnantajille kannustimia ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiseen.
Sosiaali- ja terveysalan hoitajien vähimmäismitoituksen muutos ja hyvinvointialueiden tilanne ovat herättäneet keskustelua sosiaali- ja terveysalalla, myöskin kansainvälisen rekrytoinnin näkökulmasta. Toisaalta puhutaan kasvavasta hoitajavajeesta, mutta samanaikaisesti alalla nähdään irtisanomisia tuotannollis-taloudellisista syistä. Tämä ristiriitainen tilanne on vain väliaikainen ja tuo esiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoitukseen liittyviä haasteita, jotka on ratkaistava kestävästi.
Mitoituslain muutos ja hyvinvointialueiden tilanne on aiheuttanut Suomeen hetkellisesti huolestuttavan tilanteen työntekijän näkökulmasta. Tulevaisuuden näkymät kuitenkin kertovat, että sosiaali- ja terveysalan työntekijöille on kysyntää: noin 30 000 sote-alan työntekijää jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä, ja suurin eläköitymisaalto osuu vuosiin 2026–2027. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen.
Pitkällä aikavälillä työvoiman tarve tulee kasvamaan väestön ikääntymisen ja sote-palvelujen kysynnän lisääntymisen vuoksi. Tällä hetkellä alalla tapahtuvat irtisanomiset ovat seurausta hyvinvointialueiden talouden sopeuttamishaasteista ja paineesta täyttää lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet. Näillä ratkaisuilla voi kuitenkin olla kauaskantoisia seurauksia sote-palvelujen saatavuuteen ja laatuun.
Suomi, kuten muutkin länsimaat, on vastannut väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun palkkaamalla työvoimaa kolmansista maista, koska Suomessa ja muualla Euroopassa työmarkkinoilla ei ole ollut riittävästi sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä saatavilla. Tällä hetkellä Suomessa suomea toisena kielenä puhuvien osuus on noin 10 %, ja erityisesti työikäisten ulkomaalaisten määrä kasvaa. Tämä kehitys on elintärkeää paitsi sote-alalle, myös koko suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ja rakenteiden turvaamiseksi.
Kirkkohallituksen asiantuntijoiden, Ulla Siirto ja Stiven Naatus, mukaan Suomeen saapuu kansainvälisiä opiskelijoita varman työpaikan ja hyvän palkan toivossa. Todellisuudessa tie vie hyvin usein ruokajonoon. Moni ulkomailta tullut opiskelija joutuu turvautumaan ruoka-apuun.
Opintososiaaliset edut eivät yleensä koske kolmansista maista tulleita opiskelijoita. Lisäksi kyseiset opiskelijat maksavat opiskelustaan lukukausimaksuja opiskelujensa aikana muun muassa ammattikorkeakouluissa. Ei siis ihme, että monet kansainväliset opiskelijat ajautuvat taloudelliseen ahdinkoon.
Kirkon oppilaitostyöntekijät ovat seuranneet huolestuttavaa kehitystä sekä kuunnelleet ja tukeneet kansainvälisiä opiskelijoita heidän ahdingossaan. Pian on alkanut piirtyä kuva siitä, että moni opiskelija on päätynyt Suomeen joko lähtömaassa toimivan paikallisen, oppilaitoksen kanssa yhteistyössä olevan tai oppilaitoksen oman henkilöstöpalveluyrityksen tuomana.
Lähtömaissa, esimerkiksi Filippiineillä ja Myanmarissa, henkilöstöpalveluyritykset markkinoivat kansainvälisen rekrytoinnin palvelujaan maalaamalla ruusuista kuvaa tulevaisuudesta: työpaikka löytyy helposti ja palkalla voi sitten maksaa elämisen lisäksi myös velat ja lukukausimaksut. Opiskelijat myyvät omaisuutensa, lainaavat rahaa ja maksavat opiskelupaikka- ja matkajärjestelyistä agentuureille sekä hyvästelevät sukulaisensa. Moni ottaa mukaan myös perheensä. Rekrytoivat tahot ovat auttaneet opiskelijoita myös tilanteissa, joissa suomalaiset viranomaiset tarkistavat opiskelijan tilitiedot. Raha käväisee tilillä ja palautuu takaisin rekrytoivalle yritykselle tarkastuksen jälkeen.
Mielestäni opiskelijoille maalataan liian ruusuista kuvaa tulevaisuudesta, opiskelijan kulttuurishokki on melkoinen, kun hän kohtaa arjen todellisuuden Suomessa.
Suomen korkea hintataso ja neljän vuodenajan vaatima monenlainen vaatetus tulevat opiskelijalle yllätyksenä. Todellisuus on jotain kuvitelmien ulkopuolella olevaa, koska siitä ei ole kokemusta. Pian opiskelija huomaa, kun opiskelija kohtaaettei työpaikkaa järjestykään kovin helposti, etenkään jos opiskelupaikka on jossain muualla kuin ruuhka-Suomessa – eikä sielläkään enää, koska työpaikkojen määrä on yksinkertaisesti vähentynyt.
Monet kansainväliset opiskelijat ovat nälissään, kertoo huolestunut vapaaehtoinen ruoka-avun työntekijä.
Opintososiaalisten etujen ulkopuolella olevien kolmansista maista tulevien opiskelijoiden rahat loppuvat nopeasti, ja pian opiskelijat ja jopa heidän pienet lapsensa näkevät nälkää. Eikä tilanne ole yhtään parempi kodin varustuksen suhteen. Opiskelijat nukkuvat usein pelkillä patjoilla, mikäli eivät saa lahjoituksia ihmisiltä. Yle kertoi maaliskuussa, että ruokajonoissa olevista jo noin 30–40 prosenttia on ulkomaalaisia opiskelijoita. Silmämääräiset havainnot ruokajonoista kertovat, että opiskelijat ovat laihoja ja jotkut ryhtyvät syömään heti, kun saavat ruokakassin.
Kansainväliseen rekrytointiin liittyy eettisiä haasteita ja pahimmillaan häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut vastuullisen rekrytoinnin suositukset, joita niin rekrytoivien tahojen kuin työnantajienkin tulee mielestäni ehdottomasti noudattaa. Work in Finland antaa asiantuntevaa ja maksutonta tukea työnantajille ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointiin.
Vastikään vietettiin Mikael Agricola -päivää ja Suomen liput liehuvat saloissa kauniin äidinkielemme kunniaksi. Suomen kielitaidolla on erittäin suuri merkitys ulkomaalaisten työllistymiselle Suomessa. Vaikka monilla aloilla työskentely on mahdollista englanniksi, suomen kielen osaaminen avaa monia ovia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Kielitaito ei ole vain työllistymisen kannalta tärkeää, vaan se auttaa ulkomaalaisia myös integroitumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Hyvä suomen kielen taito auttaa ymmärtämään kulttuuria, lainsäädäntöä ja arkea, mikä puolestaan helpottaa työhön sopeutumista ja vuorovaikutusta työyhteisöissä.
Omnia kouluttaa oppisopimuksella kansainvälisen rekrytoinnin kautta tulevia opiskelijoita lähihoitajiksi. Oppisopimuksessa opiskelija solmii työsopimuksen työnantajan kanssa ja saa palkkaa opiskeluajalta. Työsopimus sisältää useimmiten myös palvelussuhteen jatkumisen tutkinnon valmistumisen jälkeen. Näin opiskelijan toimeentulo ja työllistyminen saadaan turvattua.
Opintojen alussa painotamme suomen kielen opetusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailla on oikeus saada palvelua äidinkielellään. Hoitotyötä ei voi tehdä turvallisesti ilman suomen peruskielitaitoa. Tutkinnon valmistuessa opiskelijalla tulee olla sujuva kielitaito, jota Valvira odottaa ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi. Sujuva kielitaito antaa myös työnantajalle mahdollisuuden vakinaiseen palvelussuhteeseen palkkaamiseen ja työntekijälle pysyvään oleskelulupaan ja perheen yhdistämiseen, korostaa sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö.
Olemme tuottaneet opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien käyttöön selkosanastoja ja selkeäkielistä oppimateriaalia. Olemme saaneet opiskelijoilta hyvää palautetta, kun ammattiopetusta ja suomen kielenopetusta toteutetaan yhtäaikaisesti. Nykyisin opiskelijat valmistuvat aiempaa paremmalla kielitaidolla. Osa opiskelijoista tarvitsee yksilöllistä ohjausta ja tukea kielenoppimiseen, jota heille on tarjolla pajamuotoisesti. Opiskelijahuollosta psykologi ja kuraattori tapaavat kaikki ryhmät opintojen alussa ja tukevat omalta osaltaan opiskelijoiden hyvinvointia ja sopeutumista uuteen ympäristöön. Kansainvälisen rekrytoinnin kautta tulleiden oppisopimusopiskelijoiden opetuksesta vastaa oma moniammatillinen opettajatiimi. Tiimi saa jatkuvasti lisää kokemusta opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeista ja samalla paremmat valmiudet kehittää yhteistyössä työelämän kanssa oppisopimuskoulutukseen räätälöityjä oppimisratkaisuja.
Opiskelijat ovat motivoituneita ja erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten palvelukotien asukkaat ovat kiintyneet heihin. Opiskelijat kohtaavat asukkaat erityisellä lämmöllä, jonka juontuu kotimaan perhekeskeisestä hoivakulttuurista. Suurin haaste oppimiselle on vasta kehittymässä oleva suomen kielitaito. Kokemukseni mukaan oppilaitoksen ja työelämän välistä yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa olisi tärkeää tiivistää, koska oppisopimuskoulutuksessa työpaikka on opiskelijan pääasiallinen oppimisympäristö myös kielenoppimisessa. Omnian maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa onkin saatu hyviä kokemuksia kielikaverista, joka jalkautuu oppilaitoksesta työpaikalle opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tueksi opintojen alkuvaiheessa, iloitsee sosiaali- ja terveysalan ammattiopettaja.
Suomen kieltä pitäisi saada jotenkin nostettua keskiöön jokaisen aineen opetuksessa. Silloin kielen olisi tehokkainta. Kuten olen sanonut; ammattiopinnoissa ei kaikkea sisältöä ole tarpeen opettaa a:sta öö:hön niille, joilla on kotimaastaan esimerkiksi sairaanhoitajatausta. Heille olisi tärkeämpää oppia soveltamaan aiemmin hankittua osaamista vastaaviin työtehtäviin Suomessa ja käyttämään rohkeasti kehittymässä olevaa kielitaitoaan, korostaa suomen kielenopettaja.
Toinen suomen kielenopettaja täsmentää, että ihminen joutuu elämään aika irrallaan ympäröivästä maailmasta ilman, että osaa paikallista kieltä.
Oppisopimuskoulutuksessa olevat opiskelijat osallistuvat opetukseen eri paikkakunnilta etäyhteyden välityksellä. Siksi on välttämätöntä, että heidän digitaitonsa varmistetaan heti opintojen alussa. Osa haluaa matkustaa jopa paikan päälle saadakseen ohjausta kädestä pitäen, jotta verkossa oppiminen alkaa sujumaan jouhevasti. Samalla ohjaan heitä usein netissä olevien palveluiden käytössä ja pankkitunnuksilla kirjautumista, koska muuten arki ei ota sujuakseen Suomessa, tähdentää digiopettaja.
Suomen kieli on opiskelijoille tärkeää yhteiskuntaan ja suomalaiseen kulttuuriin integroitumisessa. Kieli lisää yhteisöllisyyttä esimerkiksi työelämässä; opitaan yhdessä esimerkiksi toistemme kulttuureista ja kielestä. Kieli on väline kommunikoida ja luoda uusia suhteita, toteaa yhteiskunnallisten aineiden opettaja.
Kielen osaaminen auttaa esimerkiksi luomaan ystävyyssuhteita naapureiden ja työkavereiden kanssa. Kielen osaaminen on tärkeää, jotta voi hoitaa suomenkielisiä asiakkaita mahdollisimman hyvin. Kielen oppiminen on tärkeää, jotta maahanmuuttajalla on monipuoliset työmahdollisuudet Suomessa ja hän voi vaihtaa työnantajaa ja asuinpaikkaa Suomen sisällä halutessaan, kertoo matematiikan opettaja oman kokemuksensa perusteella.